Minun matka kohti onnellisuutta

Kun ikähaitari alkoi lähentyä kolmeakymmentä, havahduin siihen todellisuuteen, että hetkinen.. menikö minun nuoruus jo. Mihin viimeiset vuodet oli hujahtaneet? Havahduin siihen, että olen omistanut opiskelujen jälkeisen ajan työlle ja uran luomiselle. Havahduin siihen, että olenko onnellinen näin. Mikä kaikki on vaikuttanut siihen, missä olen nyt? Mikä kaikki on vaikuttanut siihen, että ehkä jollain tapaa minulla on ollut myös jonkinlainen onnellisuuden pelko. Olenko uskaltanut toteuttaa omia unelmia tai tehnyt elämässä niin kuin minusta parhaalta tuntuu? Vai olenko toiminut ennemminkin niin kuin minun oletetaan toimivan? Etten vaan tuottaisi pettymystä kellekään.

"Sullahan on kaikki asiat elämässä hyvin", kuulen usein sanottavan.

Kyllä, toki näin on. Minulla on työ, oma koti, lemmikit, puoliso sekä vanhempani ja sisarukseni. Mutta olenko silti ollut viimeiset vuodet onnellinen? Olen alkanut pohtia, mitä onnellisuus oikein on.

Päätin, että haluan olla lopultakin kokonaisuudessaan onnellinen, enkä tyytyä vain pieniin onnen hetkiin. Haluan, että minulla itselläni on hyvä olla, niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Haluan, että teen jatkossa enemmän asioita, jotka tekevät minut itseni onnelliseksi.

Tämä on minun matka kohti onnellisuutta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unelmia vai toimistohommia

Terävä mieli ja kieli