Joulu tulla jollottaa

Jaahas, se on taas vuosi kohta päätöksessään. Ennen uuden vuoden ja uuden minän (jep, niin varmaan taas) kohtaamista olisi aika juhlia joulu pois alta. Joulu on juhlana varmasti sellainen, mikä jakaa paljon mielipiteitä. Toiset ovat jouluhulluja ja toiset eivät voi sietää sitä. Itse kuulun varmaankin siihen välimaastoon. Rakastan joulua, mutta en koe olevani mitenkään jouluhörhö, joka laittaa jouluvalot lokakuussa ja kuusen marraskuussa. Tykkään joulusta ja sen tuomasta rauhallisesta tunnelmasta. Joulukukat, -valot ja -ruoka tekevät minulle joulun. Aattoiltana on parasta käpertyä sohvalle yöpaidassa ja katsella joulukuusen valoja. 

Suhtautumiseni jouluun on ollut aina pääosin positiivinen. Lapsuuden jouluista mieleen on jäänyt erityisesti jouluaatot, kun koko perhe oli yhdessä sovussa. Saunottiin, syötiin ja pelattiin lautapelejä. Kenelläkään ei ollut kiire mihinkään. Kuitenkin sitä harmoniaa varjosti myös alkoholi, jota välillä kului perheessämme 90 luvun aikana ehkä liikaakin. En sitä lapsena tajunnut tai välittäny asiasta, sillä vanhempani eivät olleet lainkaan pahapäisiä, vaikka joivatkin ajoittain melko paljon. Etenkin isä joi ajoittain liikaa. Lapsena ajattelin vain, että isä on humalassa rento ja leppoisa. Humalassa isä sanoi, että rakastaa. Kuitenkin siitä saattoi seurata myös pidempikin ryyppyputki, joka puolestaan stressasi ymmärrettävästi äitiä.

Vasta nyt aikuisiällä olen ymmärtänyt, että todella monet lapsuuden juhlat juhannuksesta jouluun kului aikuisten alkoholin käyttöä seuraten. Olin sisaruksista nuorin, joten aikuisuuden kynnyksellä olevat sisarukset saattoivat myös ottaa alkoholia. Minä seurasin vierestä. Olen itse ajatellut, että jos joskus saan lapsia, en halua omien lasteni joutuvan kokemaan samaa. Alkoholia voi toki lastenkin läsnäollessa ottaa, mutta kohtuudella. Kenenkään lapsen ei tulisi joutua huolehtimaan itse itsestään siksi, että kaikki aikuiset ovat liian humalassa. 

Vaikka alkoholi varjosti usein lapsuuttani, minulla on silti neutraali suhtautuminen alkoholin käyttöön. Nuorempana join ja juhlin itsekin paljon. Nyt aikuisena vähemmän, mutta kyllä viini tai olut silloin tällöin maistuu. Olen todella ylpeä isästäni, joka on tähän päivään mennessä ollut juomatta monta vuotta. Hän lopetti alkoholin käytön kokonaan, sillä siitä alkoi muodostua vuosia takaperin ongelma hänelle. 

Olen pohtinut paljon kuuluuko nykyään enää esimerkiksi joulun viettoon niin vahvasti alkoholi kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Itse tykkään jouluruuan kanssa ottaa viiniä ja tietysti terästetty glögi maistuu aattoiltana. Baariin tai juhlimaan ei joulun aikaan tee enää mieli. 

Mielestäni joulu kuuluu pyhittää itselle, perheelle ja ystäville. Nauttia hyvästä ruuasta, kynttilän valosta ja rauhasta. Sitä aion itsekin tänä jouluna vaalia.